torstai 30. toukokuuta 2013

Laatikkotalkoot ja istutusta

Tänään saatiin viimein kaupunkiviljelylaarit. Pohjakangas loppui kesken, joten ei saatu kaikkia laatikoita täytettyä. Osa pääsi kuitenkin jo tänään istuttelemaankin. Mun "taimeni" on kyllä niin räjähtäneet käsiin että saa nähdä kuinka enää selviävät siirrosta.


Ensin laitettiin takareunaan vähän sokerihernettä. Annoin ohjeeksi että suunnilleen lapion mitta aina siementen väliin ja sehän oli tarkkaa sitten että lapio joka väliin mahtui :)



Yksi kirsikkatomaatti ja paprikakin vietiin laariin. Tomaatti oli valmiiksi omassa ruukussaan ja varmasti selviää siirrosta, mutta tuolle paprikalle voi kyllä käydä hullusti. Otin sen aivan liian täydestä parvekelaatikosta ja juuria tuli katkottua ihan reululla kädellä.


Tuo järjetön vihreä kasa on kaksi ylikasvanutta kesäkurpitsan tainta. Keväällä kun koulin taimia tökkäsin nuo pari parvekelaatikon päätyyn kun en raskinnut roskiinkaan heittää. Ne siinä villiintyivät ihan täysin. Saa nähdä selviytyvätkö tuosta siirrosta. En ryntynyt enää kasveja toisistaan erottelemaan siihen olisivat kyllä kuolleet varmasti.


Viimeisinä taimina laatikkoon tuli vielä pari persiljantainta ja toiselta viljelijältä ylijäämä lehtikaali. Siemenestä pistettiin vielä paria eri salaattia ja oreganoa. Saa nähdä tuleeko niistä mitään.


Tässä vielä kylvetty/istutettu laatikko koko komeudessaan :)


Kukkakaaliakin olisin halunnut laittaa, mutta ne olisi pitänyt myös esikasvattaa enkä ikinä saanut aikaiseksi. Toki torilta saisi taimia, mutta ei tohon taida oikein enää mahtua.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Voihan rannekipu

En tiedä mikä mun käsiä vaivaa. Kämppä on kun sauna, mutta silti tuntuu että pitäisi käyttää tumppuja tms kun pienikin veto tuntuu ranteissa.  Eilen palo käämit kun tein bataattivuokaa ja piti rannekivun takia pitää kolme taukoa sen yhden vaivaisen bataatin pilkkomisessa. Tilasin tänä aamuna lääkärin. Ei ole juuri käsityöt edenneet...

Parvekkeelle sentään kuuluu hyvää :) Kirsikkatomaateissa on se kymmenkunta raakiletta ja paprikoissa melkein sama. Ostin amppelimansikan ja kesäkurpitsakin näyttää siltä että saattaisi vihdoin tehdä kukan, josta tulisi ihan kurpitsakin. Kaupunkiviljelyprojektikin etenee vaikka välillä näytti vähän huonolta.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Sormia syyhyttää

En tiedä miten tässä näin pääsi käymään, mutta olen ihan koukussa lankoihin. Tilaa ei mitenkään hirveästi ole, mutta silti tekisi mieli ostaa lisää ja lisää ja vielä vähän lisää lankoja. Samalla projektilista kasvaa kasvamistaan. Nytkin löytyy lankoja ainakin neljään (aloittamattomaan) projektiin ja jämistäkin saisi aikaan vaikka mitä. Kuitenkin aina jostain nurkan takaa joku tarjouslanka huutelee. Kun neulontatahti on mitä on niin ehkä niitä lankoja ei oikeasti kannattaisi yli vuoden tarpeiksi hankkia.

Tekisi kauheasti mieli myös kokeilla lankojen värjäystä. Tilat on kyllä vähän pienet moiselle harrastukselle. Ehkä tässä kykenen vielä hillitsemään itseäni.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Tämän kevään ylpeydenaiheeni :)

Heti alkuun ehdin jo kehuskella että olen tehnyt elämäni ensimmäisen kirjoneuleen. Tässä ne nyt tulee :)

Sydänlapaset ihan itselle
ohje: Novitan ekstraohjeista
lanka: 7 veljestä


Lisäksi tuli tehtyä pari pipoa. Toinen on miehelle ja toisesta me päädyttiin tytön kanssa taistelemaan kumpi sitä saa pitää. Tuo vihreä on muuten mun ihkaensimmäinen virkkaustyö. Oli mulla ohjekkin, mutta en ymmärtänyt sitä, joten päädyin säveltelemään omiani. Lankana näissä molemmissa on novitan Nallea.


Ja sitten parvekkeen kuulumisia

Ihka ensimmäinen kirsikkatomaatin raakile.


Järjetön määrä kesäkrpitsan kukkia. Kaikki kuitenkin ns poikakukkia, joten toistaiseksi ei ole kesäsurpitsoja luvassa.


Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä. Paprikakin kukkii :)


torstai 16. toukokuuta 2013

Tästä se alkaa

Heipähei! Kuka minä olen? No minä olen 33 vuotias kahden lapsen äiti. Asun kerrostalossa ja kykenen tappamaan kaktuksetkin kuivuuteen. Koulun käsitöissä olin se, joka ei saanut käyttää niitä uudempia ompelukoneita, koska kaikki mihin koskin hajosi. Pitäisi jostain kaivaa se villapaita mikä oli pakko koulussa tehdä. Siitä saisi hyvät naurut :) Olin itsestäni ihan hirveän ylpeä kun ihan itse sain sen tehtyä. Hihoissa taisi kyllä olla melkein kymmenen senttin pituusero, mutta mitäpä siitä.

Kevät tuli ja sen mukana innostuin ihan uusista asioista. Taimet kasvoivat/kasvavat ikkunalaudalla ja kun alkoi näyttää siltä että eihän ne mihinkään parvekkeelle mahdu niin lähdin mukaan myös kaupunkiviljely toimintaan. Samaan aikaan iski myös kova innostus käsitöihin. Tein elämäni ensimmäisen kirjoneuleen (näyttää hyvältä!!!) ja heti kun saan kameran toimimaan niin niitä tumppuja varmasti myös teille esittelen.

Asiat voisi siis ehkä kiteyttää niin että minulla ei ole mitään käsitystä mitä olen tekemässä, mutta tervetuloa mukaan.